Pitäkää tunkkinne!

Kanalan ulkoilukielto jatkuu ja koko porukka on vaipunut horrokseen. Uhkaavat olla sisällä ilman mielipiteitä koko talven, koska hallitus päätti pitää ulkonaliikkumiskiellon päällä. Kun ei kerran saa tunnustusta, niin mitä sitä yritetään. " Pistetään vain korvaushakemukset ja tukilomakkeet liikkeelle ja aletaan lepäämään laakereilla. Onhan tässä ajateltu aivot kuumina ja yritetty parhaalla mahdollisella tavalla pelastaa maailmaa. Yrittäkööt nyt muut. Edes Linnanjuhliin ei tullut kutsua, mikäli sitten ei posti sitä hukannut."- Hulda ajatteli ääneen. 

Saimi suunnittelee uutta muistelmakirjaa " Kanana kovina aikoina", jolla aikoo osallistua ensi vuoden Finlandiakilpailuun. "Suomen kirjalliset piirit ovat niin aneemiset, että tarvitaan uutta verta. MInä päätin uhrautua. Saadaan sitten kirjani kansainvälisille markkinoille. Nyt talouden Nobel löysi Suomeen, niin ehkä ne komiteassa lukevat kirjani. Naapurin Klara on luvannut kääntää sen saman tien." 

Rauhaa vaivaa masennus maailmanmenosta. "Ei uskalla edes tietokonetta avata. Siiviilien tappamista Syyriassa. Kauhukabinetin keräämistä Valtameren takana tuleviin päätöksiin. Diktaattorien uusi tuleminen maailmassa, vaikka onhan Kanalassa Hirmun diktatuuriin totuttu. Mutta Hirmuhan ei ole arvaamaton. Lisäksi jäätiköt sulavat ja kohta vesi vyöryy Kanalan portaille. Kirahvit ovat kuolemassa sukupuuttoon. Kohta varmaan maatiaiskanat lakkaavat olemasta. Minä haluan nukkua tämän kaiken ohi." 

Saimi muistutti, että joululahjoja ja kortteja saa kyllä lähettää. "Turha odottaa näissä olosuhteissa vastauksia. Me podemme maailmantuskaa eristyssellissä. Pistän nyt tuohon yhden lahjatoiveen näkyviin!"