Ne kaappasi meidän tervehdyksen!

Rauha huomasi, että aiemmin laitettu pääsiäistervehdys kavereille oli hävinnyt naamakirjan sivulta. Ei missään mitään jälkeä. Ensin se epäili, että Hirmu oli käynyt sensuroimassa, mutta muisti, ettei kellään ole uutta sivun salasanaa. Oli ollut pakko vaihtaa, kun Saimi yhtenä päivänä höpötti, että sivustolle tarvitaan lisää tykkääjiä ja hän antaa uusille kävijöille arvontaan kultamunan. Kun Rauha kyseli, mistä semmoinen taiotaan, kun ei edes kultajyvää ole koskaan nähty, niin Saimi " Kohta on aprillipäivä ja pidetään silloin arvonta! Ei meitä kukaan voi syyttää, jos itse on tyhmä."

Hulda kyseli, että kuka muistaa, mitä siellä tekstissä oikein luki. Se oli Siipiliiton kokouksessa kuullut, että verkkovakoilua on kaikkialla. Liitolta yrittivät kaapata tiedostoista tes-laskelmia. Jäljet johtivat ihan selvästi Etelärannassa olevaan ip-osoitteeseen. Olivat niin tyhmiä, että jättivät kynnenjälkensä.

Saimi muisti lisänneensä tervehdykseen sanan panosvyö, olihan samana päivänä tapahtunut Belgiassa terroristiteko. " Minusta on hyvä, että me kanat seuraamme aikaamme ja hengitämme ajan henkeä. Panosvyö sopi hyvin tervehdykseen, alkaahan se p-kirjaimella kuten pääsiäinen."
Nyt Rauhakin muisti, että Saimi oli kirjoittanut jotakin, että Kanala voisi perustaa pihapiiriinsä pääsiäismaan, konseptin voisi kansainvälistää franschising-sopimuksin ja näin kasvaisi maailmassa ilo ja yhteinen tekeminen- eikä olisi enää kiinnostusta kannella panosvöitä.

Siinä se oli. Tietysti verkossa oli seuranta päällä ja NSA:n, Mossadin ja Interpolin tietokoneet olivat etsineet terroristikytkentöjä kiihkeästi kaikilta suunnilta kaikilla kielillä. Kanalan sivu oli jäänyt seulaan ja poistettu automaattisesti. Olisihan se voinut sisältää salaviestin jollekin nukkuvalle solulle. Rauha kaakatti posket punaisina: " Nyt et Saimi enää kirjoittele omiasi. Saadaan vielä SUPO tutkimaan kotiamme. Miten sitten selitetään, että me vaan ihan vahingossa kirjoiteltiin terroristisanoja?"

Saimi ryntäsi tietokoneen ääreen tiputtaen Rauhan pois orsipaikalta. " Voi, nythän sinä Rauha keksit keinon, millä saadaan valokiilat maailmasta kohdistumaan meille. Kyllä siitä aina ruoka paranee. Minä nyt pistän tänne semmoisia kuin pommi, ohje, solu, Ali, panos - eiköhän tämä riitä. Jos nyt pääsiäistervehdys häviää bittiavaruuteen, niin tiedetään, että tietoturvaohjelmamme vuotaa ja vaaditaan ohjelmistotalolta korvauksia. Ei tämmöinen peli vetele, että viattomia kanoja vainotaan. Ja jos tänne joku tule kyselemään ja vie meidät jalkaraudoissa vankilaan, niin matkailu avartaa! Voidaan kaupan päälle kertoa niille, miten oikeat rosvot löydetään. Onhan minulla vielä Muhin osoite tallella."

Kanalan laskuoppi

Naapurinavetta oli jo viikkoja ollut tyhjillään. Vastaanottokeskuksen kukot oli kuljetettu pääkaupunkiseudulle. Syrjäkylälläolo oli kallista ja henkilökuntaa vaikeata löytää, vaikka Saimi kuinka tarjosi Kanalan palveluita suuremmallekin joukolle. Ei lähtenyt Saimi enää pyntättynä iltakävelylle ja Hirmu oli haudannut partiointiliivinsä navetan taakse.

Rauha tutkaili lehdistä uutisia. " Ajatelkaa, ne kukot on koko ajan halunneet äidin luo kotiin ja antoivat turvapaikkahakemuksensa raueta. Ei ne viihtyneet siellä kaupungin valoissa. Täällä lukee, että 4000 on lähtenyt takaisin. Ne olivat juuri näitä Irakista tulleita. Mikä meissä on vikana, kun ei tänne jäädä? Meitä ystävällisiä kanoja on maa täynnä ja meilläkin Saimi varsinainen houkutuslintu!"

Hulda yritti nostaa profiiliaan lukujen hallinnassa. Oli huomenna menossa liittonsa hallituksen kokoukseen ja nyt oli hyvä treenata faktapohjaista päätöksentekoa. " Minä kyllä luin, että aika pieni oli tuo lähtijöiden osuus. Ei ne meidän kukot ehkä ole olleet siinä joukossa. Viime vuonna sieltä Irakista tuli yhteensä n 20 000 kpl ja hakemus raukesi 4000:n osalta. Minun kanalaskuoppini mukaan meillä on maassa vielä hakijoina 16 000 ja tietty koko ajan tulee lisää. Nyt kahtena ensimmäisenä kuukautena yli 300 kukkoa. Kun saavat päätöksen jäämisestä, niin tulevat vielä vaikka takaisin Kanalaan vuokralle. Päästään mekin kiinni jättivuokratuloihin kuten muutkin huonojen ja hylättyjen talojen omistajat. "

Saimi alkoi lämmetä keskustelulle. Harvoin sitä näin valistunutta puhetta Huldalta kuulee. " Joku johtaja juuri sanoi uutisissa, että eivät ne saa turvapaikkapäätöstä. Vain neljännekselle annettu hakijoista eikä ne meidän kukot siihen määrään osu. Olivat niin hyväkuntoisia ja komeita. Suurin osa kertoi armeijamuistojaan ja sotakokemuksiaan. Uhosivat, etteivät enää mene taisteluihin, kun täällä saavat olla turvallisesti orrella. En minä enää Muhia koskaan tapaa. Oli sillä niin pitkät silmäripset ja ihana kihara heltta."

" Ne kertovat niin monia prosenttilukuja. Eivät osaa laskea niinkuin me on totuttu laskemaan munia. Niillä on semmoisia prosentteja. Joku saa 30%, toinen 70% ja kaikkea siltä väliltä. Riippuu, mihin tarkoitukseen lukuja annetaan ja mitä lasketaan mukaan. Joistakin asioista on tämän vuoden luvut ja jotkut taas kuvaavat koko viime vuotta. Tämän vuoden päätöksistä saadaan 25% hyväksytyiksi, kun otetaan mukaan viime vuoden ja tämän vuoden rauenneet hakemukset. Tuommoinen matala luku tuntuu nyt trendikkäältä, kun EU sulkee rajojaan." Rauha luetteli lehdestä.

" Voi hyvänen aika! Nehän laskevat lukuja kuin me Liiton hallituksessa periaatteella tarkoitus pyhittää keinot. Ei niitä kukaan yleensä lähemmin tarkastele. Toimittajille ei nykyaikana laskuoppia opeteta. Kaikki luvut menevät täydestä ja prosenttiluvut on tosi käteviä näissä palkkalaskelmissakin. Niistä saa juuri semmoisen luvun kun tahtoo. Ajateltiin huomenna räväyttää taas omat luvut hallitukselle pöytään meidän sopimusnäkökulmasta. Älä nyt Rauha aloita mitään laajempaa kampanjaa noista turvapaikkapäätöksistä. Ja Saimi pidä nokkasi kiinni. Minun pitää saada huomisille prosenttiluvuille mediarauha"

Hirmun vilitys!

Hirmu on ollut kokon viikon ihmeen hajamielinen. Saimi huomasi, että se huokaili välillä orrellaan ja katseli salaa jotain kuvaa siipiensä suojassa. Iltaisin Hirmu pistäytyi vaivihkaa jossakin selitellen, että kukkojen kesken suunnitellaan ensi kesän rientoja. Ei kuulunut Hirmun tapoihin- yleensä se illat torkkui ihan rauhassa kotona aina välillä kiekasten muutaman palvelukäskyn.
Saimi alkoi uteliaana seuraamaan tilannetta. Ensin se penkoi Hirmun ulkoillessa sen orsipaikan ja löysi sieltä valokuvan jostain oudosta valkoisesta kanasta. Ihmeellisiä sirkussulkia sillä levisi eri suuntiin. Ja kynnet oli geelilakattu. Rintalihakset näyttivät kuin kuntosalitreenauksen jäljiltä, mutta ei se muuten bodarikanalta näyttänyt. 

Itsekseen pohdittuaan Saimi päätti nostaa kukon pöydälle Rauhan ja Huldan kanssa. " Meidän Hirmu käy kuulkaa vieraissa. Sillä on joku hempukkakana kylällä. Me maatiaiset ei sille enää riitetä. Katsokaa nyt tätä kuvaa! Varsinainen hormonikana! Ei tätä ulkonäköä ole syntymässä saatu. On käytetty valkaisuainetta, silikonia ja botoxia. Ihan on kuin pin-up-kana suoraan yökerhon näyttämöltä, missä varmaan nojailee tankoon musiikin tahdissa. Olen nähnyt niitä matkoillani, mutta en olisi uskonut kotinurkilta löytyvän."

Hulda hermostui heti. " Ei näytä Siipiliiton jäseneltä. Selvä rikkuri. Pitää heti ilmoittaa luottamusmiehelle. Se on lakko heti, jos tuon on joku palkannut. Kyllä yleissitovuus koskee myös tuntikeikkailijaa. Ja noita hepeniä ei kyllä pienellä palkalla ansaitse!"

Rauha yritti pohtia, mistä oikein oli kysymys. Ensin katse kiinnittyi Huldaan. Pitkät yöneuvottelut olivat ottaneet veronsa. Hulda oli kuin haaskakana. Sulat roikkuivat, silmäpussit punoittivat ja ja väri oli poskilta kadonnut. Ja aina se oli kiukkuinen. Saimikin näytti vähän boheemilta. Sillä roikkui tyylittömät alkuasukashelmet kaulassa, sulkasato oli parhaimmillaan ja luvalla ajatellen ei sen Kiinasta ostettu mekkokaan mistään Pariisin catwalkilta ollut. Rauha tiesi myös itse lisänneensä talven aikana painoa, kun ruoka oli maistunut. 

" Kuulkaas tytöt, me olemme repsahtaneet tässä pimeän kaamoksen keskellä. Ihan olemme kuin Naisasialiike Kanainonin kokouksesta. Katsokaa meitä peilistä ja sitten tuota kuvaa. Kenen kanssa lähtisitte iltajyville? Hirmu on sentään kylän parhaimmannäköinen kukkeli, vaikkei sillä aivosoluja olekaan, mutta eihän se niitä tarvitse, kun meillä on. Se on keväisen ryhtiliikkeen paikka."

Saimi tajusi heti, että Rauhan analyysi oli oikea. Onneksi oli jäänyt rahaa liiviin naapurinavetan kukkojen ostoksista. " Nyt uhraudumme ja alamme hoitamaan itseämme. Kyllä meistä vielä upeita tulee, kun pistetään tuulemaan. Rauha detox-kuurille, Hulda saa varata ajan personal trainerilta ja minä käyn tyylineuvojalla ja saan samalla neuvot teillekin. Kun on yhteinen tahtotila, niin tuloksia syntyy. Ja aina kannattaa antaa Hirmulle myönteistä palautetta- ei maksa mitään ja kaikilla on parempi mieli! Yhdessä tässä Kanalassa on pärjättävä ja tehdään se mieluummin helpoimman kautta." 

Hirmu tarkisti kotiin tultuaan, että sen tahallaan jättämä kuva, jonka oli ostanut naapurinavetan pojilta oli ollut käytössä. Epävarmuus oli siis levinnyt kanoihin. Ehkä taas palvelu paranee ja tiuskinta vähenee. Kannatti sijoittaa valokuvaan! Nerokasta!

Kuva: Aino Ahvonen Benalmadena

Onks järkee?

Rauha ihmetteli lehtiä lukiessaan Huldalle, että miten on mahdollista, että kaikkien neuvottelujen ja pitkien iltojen jälkeen ollaan taas työmarkkinoilla lähtötilanteessa. " Ensin te laaditte sopimuksen keskusjärjestötasolla ja sitten äänestätte sen nurin liittotasolla. Miksi en löydä tästä mitään logiikkaa? "

"Asiahan on selvä kuin pläkki. Keskusjärjestöhän laatii vain suosituksia liitoille, missä kuunnellaan kentän mielipide suosituksesta. Meillä ay-liikkeessä demokratia on voimissaan ja jokaisen ääni ratkaisee. Nyt vain kävi niin, että vaikka yhteistä tahtotilaa jonkin verran löytyi, niin monen liiton jäsenille suosituksen sisältö oli ylittämätön. Eihän me johdossa voida sellaista etukäteen tietää. Siksihän on äänestykset!" 

Saimi heräsi päiväuniltaan kuullessaan Huldan perustelut. " Jos minä jotakin ymmärrän, niin kotimarkkinoista elävät liitot eivät hyväksyneet hommaa ja kilpailussa elävät vientialat ovat halukkaita hyväksymään suosituksen. Viennistä Suomen talous on kiinni. Jos se ei vedä, niin ei kotimarkkinatkaan voi hyvin. Ei voida ostaa ulkomailta kuin velaksi ja silloin ei ole varaa ostaa kuin pakolliset asiat. Loppuu kuulkaa kaupoista tavarat, mitä PAM:n jäsenet myyvät. Ei pystytä tavarapulassa rakentamaan ja kun työttömyys nousee, niin kyllä elintarvikkeetkin jäävät kaupan hyllyyn. Eletään sitten pelkillä jyvillä, ne keillä niitä on. Lähdenkin tästä tarkistamaan varastot, mutta kyllä me Hulda muistetaan, kuka tämän tulevaisuuden aiheutti. Onneksi minulla on noita kansainvälisiä tuttavuuksia matkailun kautta. Otan Rauhan mukaan muuttomatkalle; sinä voit Hulda pysyä kielitaidottomana Kanalassa jakamassa jyviä Hirmun kanssa. Kait osaat sentään laskea, ettei Hirmu vie kaikkia?"

Rauha pyöritteli päätään. " Kyllä minä ihmettelen, että hylkäämisen perusteissa esim sanotaan, ettei liitto luota maan hallitukseen eikä työnantajiin. Koska näistä asioista on alettu työsuhdeasioina äänestämään? Kyllä olen uskonut, että eduskunnan tulee luottaa hallitukseen. Miten osoittamalla epäluottamusta työnantajiin uskotaan näiden haluavan jatkossa luoda työpaikkoja Suomeen? Ei omistajan rahoja rajat rajoita. Työpaikat menevät muualle ja työntekijätkin, siltä osin kun osaaminen riittää. Loput liittojen jäsenistä jäävät sitten nostamaan pienenevää työttömyyskorvausta, eikä niihinkään ole varaa pitkässä juoksussa." 

" Kyllä sinä Hulda porukkasi kanssa pistät mieron tielle koko Suomen kansan ja sen kanat! Tuhkaperunoita joudutaan syömään. Muistetaan sitten muistokirjoituksessasi. Enpä olisi uskonut, että meidän Hulda ajaa koko keskitetyn järjestelmän nurin. Valta on joka tapauksessa eduskunnassa ja hallituksella. Kuuleeko kukaan?"
Saimi jäi huhuilemaan orrelleen ja Hulda teki näyttävän ohimarssin ulos pihalle puhisten mennessään: " Jonkun on joskus ylitettävä odotukset ja näytettävä, missä kaappi seisoo!!!"