Saimi on palannut arkeen. " Maailma menee menojaan, mutta kotiKanalassa kaikki on ennallaan. Ei nämä tiedä mitään mistään. Kiistelevät yhdestä jyvästä, joka tippunut astiasta. Hirmu-kukko komentelee, mutta onneksi ei ole väkivaltainen kanoille. Kyllä maailmaan leukojen loksuttelua mahtuu. Menee toisesta korvasta ulos. Kyllä kanallakin pitää olla tavoitteita ja ihan oma missio. Ei pidä alistua osaksi muiden elämää.
Täällä olen nyt tolkuttanut amerikkalaisella aksentilla: " Elämä on jatkuvaa oppimista avoimin mielin- ja poisoppimista. Elämässä tarvitaan suuntaa ja joustavuutta muuttaa sitä ympäristön paineissa. Koskaan ei pidä luopua omista unelmista! Elämä ei ole eilisen murehtimista tai huomisen suunnittelua vaan tässä hetkessä täysillä olemista. Tämän matkalla opin. Ei onni muutu paikkaa vaihtamalla vaan muuttamalla omaa ajattelua ja asennetta. Hymy auttaa aina- ainakin muita ja sitä kautta se palautuu. "
Hulda puisteli koko ajan päätään ja kyseli Hirmulta, eikö tuota höyrypäätä voisi lähettää pitkäaikaishoitoon. " Ei tuommoista jaksa kuunnella- ihan kuin Sarasvuo asuisi Kanalassa"
Jopa Rauha yritti rauhoitella Saimin kaakatusta. " Ei elämä muutu, vaikka kuinka pauhaisit. Meille on annettu syntymässä geeneissä eväät. Sinulla on nyt luonnevika. Parempi vaan ajatella, että uhreja ollaan. Meillä kanoilla on uhrin osa. Ihmiset vie munat, pistää tiettyyn kopperoon ja päättävät, koska tämä kaikki päättyy kuin kanan lento."
Saimi ei masentunut. " Tämmöistä se aina on edelläkävijällä. Kun ei kantti kestä todellisuutta, niin uhriudutaan. Minä se porskutan ja haen uusia ratkaisuja. Se on oikeata innovatiivisuutta. Masentukaa te vain rauhassa, tosin Rauhasta en olisi sitä uskonut. '
Me sisukkaat kanat kuljemme omia polkuja. Lähdenkin tästä kurkkaamaan, mitä turvapaikkakeskukseen kuuluu. Toin tullin ohi vähän keltaisia pillereitä; olihan Seattlessa marihuana laillista" kauppatavaraa."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti